Ntziban sa’sa sunyi mijtkuy wa’ tukä tumä kupku kämetzkuy
Jujtzye maka tujki Tzyapa Nasomobä Kowina’is te’ yojsuy

 

Te’ Tzyapa najs ne’ ntäjkte: jene wäbäre mij mkotzo’nhokyuy

Te’ wejpani wa’ mij sa’ä tumä wäbä kijpskuy wa’ irä wä’ajkuy, wa ya’ä te’ kijpkuy, jenä te’ mayababä’is. Ijtse npänkäsi maka wätzäktame wa’ irä wäbä ijtkuy yä Tzyapa Najsomo.

 

Rutilio Escandón Cadenas

Jomyebä Kowina’a

 

Registra tu propuesta
asset
Wa’ pämitzi’u te’ kowina’a, wa’ tzamayu jujtzye wa’ anhtumäyu mkyupkujinh y jujtzye wa’ tumä yojsya’ä eyarampä kowinajinh
Tzamanhwajkuy jujzye wa’ yojsa komujsoye’ ntäjk, jejtzyedike wa’ jyomekutzäjkya’ä tä’nhku tzyaj, wa’ yajk yojsya’äbä pänistam, wa’ mujsä’ wä’a te’ kijpkuy kyojampabä kupkuyis tzyama’is, y wa’ mujsä ko’kena mumu mujsokyuy y wa’ tu’mäya’ä, wa’ ijrä sone amekoroya

iyere

Unpyänpä ka’u äjn njara, y äjn mama’is jene nyitzäjku wa’ yojsa wa’ mujsä pyänäya’ä ‘yuneram. Äjn mama tumä yomore jenä pämi’äyubä ijtyajusyebä yä tzyapa najsomo.
 
Wa’ mujsä anhmayä patutzi tumä tumin mkotzonhokyuy y tese tzajkutzi Tzyapa Najs, wa’ anhmayä preparatoria temä Mejicali, Baja California. Jiksek tzo’tzu wa’ yojsa y wa’ anhmayä, wa’ mujsä npänäyä äjn wijt, tese npäjkitzyonh äjn Liceciatura en Derecho.

Wijnpä äjn yojskuyis kyojamu mumu mkupkukoroya, nä ijtunanh yäjtko tumä ame’, äjtzi yojsu wa’ pi’mya’u te’ uneram, pi’myajpananh nhkaeram ijtyajubä tzama ijtkuyomo kyojambabä, Baja California.

Kupkuyomo, nä kätubä 1988 ame’omo, jiksek makutzi Mejico Kupkuyomo, maku tzäjki eyabä äjn anhmakyuy Universidad Nacional Autónoma de México anhmakutyäjkomo.

Te’ ame’omo ijsäyutzi ingeniero Cuahtémoc Cárdenas y Licenciado Andrés Manuel López Obrador. 

Jiksekam tzo’tzu, wa’ tu’nha tumä wäbä äjn kipskujinh, jujtzye maka mijni ijnanh Mejico najsomobä te’ kowina, tese ijnanh sajpa wäbä kipskuy jujtzye wa’ nkokijbä wa’ ijdä wäbä ijtkuy yä mejico najsomo.

Yajkte’ tijbyä sojkasye ijtyajubä yä Chiapa najsomo, mumu jaya-uneram ijtyajubä’is jyara ja ijtyajäbä’is te’ mkyoyo’a, mujsutzi ya’ä yäjsebä ijtkuy, tese nkätu äjtzi y wijru’utzi Chiapa najsomo 1993 ame’mo.

Äjn npeka ijtkuyis kyojamba wa’ ya’ä äjn najtzkuy, jujtzye nyä’ijtyajuse najtzkuy sonerampä une’is ijtyajubä äjn nkupkuyomo, ja nyä’ijtyajäbä’is jujtzye wa’ anhmaya’ä

U ja nyä’ijtyajäbä’is te’ mkoyo’a. Jujzye ijtuse äjn npämi, y jujtzye wa’ pämitzi’ä äjn ijtkuy wa’ mujsä nä ijtä tiyä nä sunu. Äjtzi ja ijrä iyä’is wa’ nyämayu jin tese nä myakuse mij mtu’nhomo, äjtzi jenä sunpa wa’ nkotzowa ijtyajubä tzyapa najsomo te’ päntam, jujtzye kyojambase nä ijubä äjn politika wa’ kotzo’nhoyu

 

Kokijpskuy

  • Känatzäkyuy mumu anhkimkuy
  • Tumä yojskuy nkupkuyinhtumä
  • Känatzäkyuy jujtzye nyä ijtyujuse nye ‘yijtkuy, sone kenerampä ijtkuyis, masantäjkis y politika’is
  • Wa’ ijdä tumä wäbä anhkimkuy, wa’ jana ijri te’ kijpkuy sunyi wäbäkäsi wa’ ijnämä
  • Wa’ jana to’tzyäkya’ä kupkuyis tyumin te’ anhkimyajpabä’is
  • Mumukoroya te’ kowina’a
  • Mujsko kijpskukäsi wa’ pämibäkä tumä wäbä kotzo’nhokyuy
  • Wa’ tä’käya’ä ijusye kupkubyäntam: peka tzäkiram, mäjtzäkyuy y jomyeram tijtyam
  • Kupkubyänis tyumäkyuy tumä anhkikutyäjkinh.
  • Sone ame’koroya

Kowina’is tzyoztkuy

  • Wäbä
  • Kone’ajkuy jujtzye wa’ tzyäkä y jujtzye nye’kä kyompase
  • Janam ijrä tumin numjäjkäkuy y wa’ yojabä’is te’ kyoja
  • Wa’ ijdä tumä wäbä anhkimkuy, sunyi wäbäkäsi wa’ keja
  • Yajk yojsya’ä kyojampase anhkimkuyis
  • Wäbä kowina’is kyäwajkokyuy y sunyi wa’ keja
  • Wa’ tzyamä jujtzye nä tujku
  • Sone ame’koroya
  • Känatzä’kuy y kotzonhkuy ote tzapyajpabä kupkuyis ‘yijtkutyam
  • 0_unach.png
  • 01_unicach.jpg
  • 03_upchiapas.jpg
  • 04_UPTAP.jpg
  • 04_ut-selva.jpg
  • 05_inter.png
  • 05_ittg.png
  • 06_ITTAP.png
  • 07_itcintalapa.jpeg
  • 08_itcomitan.jpg
  • 09_iteccomalapa.jpg
  • 10_COCyTECH.jpg
  • 11_cresur.jpg